Lisää kaupunkia! - luonnosta ja kulttuuriarvoista tinkimättä

Vaalikonekysymykset perustuvat usein vastakkainasetteluun: "jos pitäisi valita, ottaisitko tämän vai tuon?" Kuntavaaleissa tällainen vastakkainasettelu on usein asunnot vs. lähiluonto tai asunnot vs. vanhojen rakennusten ja kulttuuriympäristöjen suojelu. Tämä on sinänsä ihan ymmärrettävää sillä näin saadaan esiin ehdokkaiden arvovalintoja. Usein nämä valintatilanteet eivät kuitenkaan vastaa todellisuutta. Todellisuudessa on aivan mahdollista sekä rakentaa lisää asuntoja että huolehtia lähiluonnosta, vanhoista rakennuksista ja kulttuuriympäristöistä.

Miksi Tampere tarvitsee lisää asuntoja?

Miksi niitä asuntoja sitten tarvitaan niin paljon? Siksi että Tampereelle muuttaa jatkuvasti lisää ihmisiä, eikä suunta ole todennäköisesti kääntymässä tulevaisuudessa. Tampere on Suomen vetovoimaisin kaupunki ja hyvä niin. Vetovoima kertoo kaupunkikehityksen onnistumisesta. Kaupungin kasvu kuitenkin myös kasvattaa asuntojen kysyntää ja jos tarjonta ei pysy mukana, asuntojen hinnat ja vuokrat kasvavat. Tämä pätee etenkin kantakaupungissa, missä muuttopaine on kaikkein kovinta. Jos haluamme että yhä useammalla on tulevaisuudessa mahdollisuus asua itselleen mieluisalla paikalla, meidän tulee kaavoittaa ja rakentaa lisää asuntoja halutuimmille paikoille. Muuten asumisen hinta niillä karkaa käsistä.

Rakentaminen ja lähiluonto

Elämme keskellä suunnatonta luontokatoa. On siis selvää että luonnosta ja sen moninaisuudesta huolehtimisen tulee olla myös yksi kaupunkikehityksen peruslähtökohdista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kaupunkeihin pitäisi rakentaa lisää asuntoja, sillä jossainhan kaupunkiin muuttavien ihmisten pitää asua. Sen sijaan lähiluonnosta huolehtiminen ja riittävä asuntorakentaminen yhdistetään parhaiten rakentamalla tiiviisti olemassaolevan kaupunkirakenteen sisään. Uusien asuinalueiden raivaaminen kylmään korpeen tuhoaa tieltään mittavasti luontoa, minkä lisäksi kokonaan uusille alueille tulee rakentaa myös uusi infrastruktuuri, siis esimerkiksi tiet ja vesijohdot. Kun kaupunkia rakennetaan tiiviimmin ja korkeammin levittämisen sijaan säilyy paitsi luontoa, myös rahaa.

Uudet ja vanhat rakennukset

Kun olemassaolevaa kaupunkirakennetta pyritään tiivistämään, voidaan todella joutua vastakkain vanhojen rakennusten ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen suojelun kanssa. Menneinä vuosikymmeninä Tampereella onkin tehty vakavia virheitä, kun kauniita ja arvokkaita vanhoja rakennuksia on purettu uusien tieltä. Vaikka kaupungin täytyy kasvaa ja kehittyä, on historiasta ja kulttuuriperinnöstä silti pidettävä huolta. Vanhaa ei tule raivata uuden tieltä vaan uusi on sovitettava yhteen vanhan kanssa. Kaupungin historian kerrokset saavat ja niiden pitää näkyä. Tämä pätee paitsi niihin vanhoihin rakennuksiin, joita pidämme kauniina ja hienoina, myös niihin, jotka meistä nyt näyttävät rumilta ja vanhanaikaisilta. Vaikka esimerkiksi brutalismia nykyään inhotaankin, sillä on merkittävä rooli hyvinvointivaltion historiassa. Jos nyt hävittäisimme urakalla mielestämme rumat betonikolossit, tulevat sukupolvet saattaisivat tuomita meidät siitä samoin kuin me nyt tuomitsemme jugend -talojen hävittämisen betonilaatikoiden tieltä. Lopuksi on todettava että, jos vanhoja rakennuksia mielitään säilyttää, niistä tulee pitää myös huolta ja niille on löydettävä käyttöä. Se että kulttuuriperinnön annetaan mädätä tyhjillään, ei ole kenenkään etu.

Tilasyöppö josta vaalikoneissa ei puhuta

Vaalikoneissa asetetaan siis vastakkain toisaalta rakentaminen ja luonto, toisaalta uudet ja vanhat rakennukset. Näissä vastakkainasetteluissa jää kuitenkin huomiotta yksi merkittävä kaupunktilan rohmuaja: yksityisautoilu. Yksittäinen auto on keskimäärin alle tunnin päivästä ajossa. Lopun aikaa se nököttää parkissa. Keskimäärin kolme autoa sadasta on kerrallaan ajossa. Yksityisautoilu on paitsi merkittävä päästöjen lähde, myös todella tehoton tapa liikutella ihmisiä kaupungissa. Tästä autoilun tehottomasta tilankäytöstä pitäisikin puhua nykyistä enemmän. Autokaistoille ja pysäköintipaikoille annettu tila on pois uusilta kodeilta, yrityksiltä ja puistoilta sekä kävelyltä ja pyöräilyltä. On arvovalinta miten paljon tilaa annamme uudelle rakentamiselle ja miten paljon parkissa seisoville autoille. Hyvä tapa saada lisää tilaa uusille asunnoille olisikin esimerkiksi luopua uusien asuntojen parkkipaikkavaatimuksista. Tampereella on tilaa niin uusille kuin vanhoille asukkaille sekä luonnolle ja kulttuuriperinnölle, kunhan vain käytämme kaupunkitilaamme tiiviisti ja tehokkaasti.