Puoliväliriihessä tarvitaan päätöksiä kulttuuri- ja tapahtuma-alan tukemiseksi

Hallitus kokoontuu tänään ja huomenna puoliväliriiheen, jossa päätetään seuraavien kolmen vuoden talouspolitiikasta. Riihestä odotetaan myös merkittäviä päätöksiä koronan runtelemien alojen tukemiseksi.

Koronarajoitukset ovat iskeneet kulttuuri- ja tapahtuma-alaan rajusti ja vieneet monilta mahdollisuuden harjoittaa ammattiaan. Erityisesti tukea tarvitsevat tällä hetkellä kulttuuri- ja tapahtuma-alan freelancerit. He ovat olleet monin tavoin aikaisempien tukitoimien väliinputoajia ja monien heistä tilanne on tällä hetkellä suorastaan katastrofaalinen. Tällä hetkellä Opetus- ja kulttuuriministeriössä onkin valmisteltu uutta kulttuuri- ja tapahtuma-alan tukipakettia, josta on tarkoitus päättää puoliväliriihessä. On ensiarvoisen tärkeää että paketti on riittävän suuri ja että se kohdistuu ennen kaikkea niille, jotka ovat toistaiseksi saaneet riittämättömästi tukea.

Rajoitusten kohdentumisen reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat myös aivan perustellusti herättäneet keskustelua. On esimerkiksi kysytty, miksi baarit saattavat olla auki, mutta vaikkapa teatterit eivät. Kun hallitus päättää koronarajoitusten purkamisesta, reiluus- ja oikeudenmukaisuusnäkökulmat on ehdottomasti otettava huomioon. Rajoitusten purkamisessa on kuitenkin syytä noudattaa varovaisuutta kunnes riittävän suuri osa väestöstä on rokotettu. 

Vaikka kaikki haluamme varmasti rajoituksista eroon mahdollisimman nopeasti, niiden purkamisen on perustuttava asiantuntijoiden arvioihin eikä liian suuria riskejä pidä ottaa. Niin kauan kun korona on keskuudessamme, ihmisten kokoontumiset ovat aina riski, vaikka ne järjestettäisiin kuinka turvallisesti. Toivottavasti rokotukset kuitenkin jatkuvat tehokkaasti ja pääsemme rajoituksista eroon niin pian kuin mahdollista. Minulla ainakin on jo kova ikävä keikoille.

Niille, joiden mahdollisuus harjoittaa elinkeinoaan on estetty, on kuitenkin maksettava reilu ja oikeudenmukainen korvaus menetetyistä tuloista. Vaikka tämä tarkoittaa valtiolle lisää menoja ja velanottoa, se on parempi vaihtoehto kuin antaa koronan levitä tai antaa kulttuuri- ja tapahtuma-alalle koitua vielä suurempaa vahinkoa. Koronakriisi jättää alalle pitkät ja syvät jäljet, joiden paikkaamista ei saa unohtaa myöskään tulevina vuosina, kun kriisi on selätetty.

Valtion ja kuntien on huolehdittava kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimintaedellytyksistä pitkäjänteisesti tarjoamalla ammattilaisille esimerkiksi tukea ja tiloja. Korona-aika on myös jälleen tuonut esiin freelancereiden toimeentulon epävarmuuden. Tämän epäkohdan ratkaisisi parhaiten perustulo. Kulttuuri on meille ihmisille elintärkeää ja sen tekijät ansaitsevat riittävän toimeentulon.